Suomessa..

Olen palannut Suomen kamaralle ja tunnen olevani kokonaisempi kuin koskaan.
Haluan tässä nyt vastailla muutamaan kysymykseen näin yleisesti.


Mikä oli parasta reissussa?
- Paras nähtävyys; Machu Piccu, hyvänä kakkosena Iguazu falls vesiputous.
- Paras kaupunki; Rio De Janeiro
- Paras paikka eleskellä; Andreun chacra(maatila) San Pedro de Cumbazassa.
- Paras kokemus; ayahuasca-diettiviikko
- Parhaat biitsit; riippuu.. Mancora, Ilha Grande, Ipanema(Rio de Janeiro)

No mitä nyt sitten Suomessa?
- Tässä hetken hengailen ja sitten ajattelin asettua Jyväskylään, Ruokkeeseen kämpälleni.
- Töihin menen Shasaan smoothieita pyörittelemään.
- Kuppauksia ja muuta oheistoimintaa on myös tarkoitus harrastella.
- Kaikkea pientä puuhasteltavaa on maailma puolillaan ja ideoita pää täynnä..


Mainaatko vielä reissata?
- No todellakin meinaan! Etkö ite muka meinaa? =)


Paljonko meni rahaa?
- Kaikki ;)


Oliko kivaa?
- Parasta! Reissuun lähteminen oli varmasti elämäni parhtaita päätöksiä.

Ympyrä sulkeutuu..

Pari viteota nappasin taasen, linkit videoihin alla.
Hyvä laitailla kun täällä Riossa on asialliset yhteydet.

Laiskimuket vaan makaa biitsillä.

Ainahan sitä tulee pikku sätkimistä harrastettua salilla.

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin Rio De Janeiro ja allekirjoittanut kuittaa.. Huomen illalla olis tarkoitus hypätä koneeseen ja matkustella Pariisin kautta Helsinkiin.

Saatan vielä kirjoitella jutun tai pari tänne blogiin, mutta sitten todennäköisesti lopettelen kirjoittelun ainakin hetkeksi, tai eihän sitä koskaan tiedä..

Tässä vaiheessa kuitenkin suuret kiitokset kaikille, jotka ovat olleet kiinnostuneita kuulumisistani.

IIISOOO HALAUS KAIKILLE!!

Viteo.

Selailin tuossa kansioita läpi ja sieltähän löyty hauska video, jonka ajattelin tänne heittää...
Tällaisessa paikassa asustelin Mancorassa. Vaatimatonta, mutta onnellista, niin ja tietenkin leppoista, kuten videosta varmasti selviää ;)

Mancorassa, videolinkki.

Jouten oloa.

Limassa edelleen.. Odottelen sitä konetta joka vie minut Sao Pauloon.

Olen Limassa olo ajan keskittynyt tykittämään kroppaani parhaita luonnon lääkkeitä ja rohtoja joita on saatavilla ja täällähän niitä riittää. Lisäksi olen joogaillut ja jumppaillut aina kun siltä on tuntunut. Fiilisten mukaan olen tietenkin rentoutunut ja relaxoitunut myöskin aina kun siltä on tuntunut.

Olen koko reissun ajan pitänyt huolta ko. asioista ja ruokapolitiikka on ollut minulle mieluista. Nyt kuitenkin olen panostanut aivan erityisesti itseeni, koska muut aktiviteetit ovat vähissä. Ja taas kerran voin todeta, että itseensä ja omaan hyvinvointiinsa kannattaa panostaa..
Keho ja mieli kiittävät omalla tavallaan, kannattaa kokeilla kotona =)

Olenhan jotain asioitakin hoitanut, kävin hammaslääkärissä toteamassa, että yksi reikähän siellä köllöttää, joten paikkasimme sen.
Ihmeellistä kuinka ruokavalio vaikuttaa suoraan myös hapaiden terveyteen ja hyvinvointiin. Vai onko tuo nyt niin ihmeellistä sittenkään? Ihminen on kokonaisuus ja kaikki vaikuttaa kaikkeen... Ennen hampaani olivat varsin heikonlaiset ja jouduinkin korjailemaan niitä säännöllisesti. Vaihdettuani ruokinnan luonnollisempaan olen unohtanut koko asian, eikä ongelmia ole ilmennyt.

Tämä jouten oleminen ja rentoileminen on tehnyt todella hyvää, vaikka tykkäänkin puuhastella kaikenlaista. On ollut erittäin avartavaa vain olla ja sitten kun ei huvita vain olla voi tehdä jotakin kiinnostavaa ja taas vain olla. Olen istunut merenrannalla katsellen ja kuunnellen aaltoja,viettänyt aikaa puistoissa ihmetelle ihmisten eloa. Eli tehnyt havaintoja osallistumatta mihinkään millään tavalla, rentouttavaa. Ehkä viimeinkin ymmärrän, että ei aina tarvitse tehdä jotakin tai olla tekevinään. oleminen itsessään antaa suunnattomasti virtaa niihin hetkiin kun sitä tarvitaan.


Rentoja kevät hetkiä kaikille!

Politiikkaa ja elektroniikkaa.

Immeiset on täällä Limassa aivan vauhkoina vaalien vuoksi, taisin aihetta sivutakkin joe edellis kerralla. Yleensä en paljon hetkahda kun suomessa on vaalit (taitavat olla taas). Olen tainnut äänestää kokonaisen yhden kerran, mutta koin että numeron kirjoittaminen lappuseen ei vaikuta mihinkään jokapäiväisessä elämässäni, niin en ole sittemmin viitsinyt vaivautua.

Koko perussa ihmiset tosiaan vauhkoavat aivan uskomattomasti presidentin ja eduskuntavaalien vuoksi. Monet talot on maalattu suosikki puolueen väreillä ja keskellä seinää komeilee äänestettävän numero. Kaduilla ajelee autoja huutaen politiikkaa niin, että koko kortteli kaikuu. Ihmiset pukeutuvat polittisia kannanottoja sisältäviin paitohin ja lippalakkeihin, jossa tietenkin on oman suosikin numero...

Suomessa vaalit voi ohittaa melkein huomaamatta, mutta ei täällä. Tästä innostuneena (tuohtuneena) ajattelin kirjoittaa nämä parit rivit aiheesta.

Ihmiset tuntuvat odottavan uutta johtajaa ja uusia parlamentaarikkoja ikäänkuin he voisivat pelastaa koko maailman tai ainakin Perun. Itse ajattelen, että muutokset tulevat jostain ihan muualta kuin kankeista hallituselimistä ja niiden päätöksistä. Muutenkin nuo väkivaltalaitokset sotivat aivan liian paljon ihmisen oikeuksia ja vapaata tahtoa vastaan.

En toki kiellä, etteikö jotain hyvääkin olisi, mutta kaikki voivat itse mietiskellä kuinka paljon esim. edellinen eduskunta on saanut aikaan meillä Suomessa.
Jos nuo kaikki parisataa henkeä olisivat yksityisen sektorin työssä tuolla palkalla, niin potkut olisivat aivan varmat, eihän tuollaista työtehoa kestä kenenkään firman kassa.

Mutta onneksi valtiolla on rahaa!
ja mistähän se raha tulee?

Jos ihmisellä on aito halu auttaa toisia ja vaikuttaa asioihin, vaikutus reittejä löytyy varmasti. Virkakoneisto tulee sitten muutaman vuoden (tai vuosikymmenen) päästä perässä kunhan kumileimasin on ehtinyt virallistamaan kaikki tarvittavat lappuset. =)

BTW. Tällä kertaa ajattelin äänestää Perun Suomalaisia ;)

Mietteitä

Ennen Suomesta lähtöäni kuulin paljon tämän tyylisiä juttuja: Kyllä minäkin lähtisin reissuun, mutta kun mulla on tuo työ, talo, auto, lapsi.... tai mulla ei oo varaa.... helppohan sun on lähteä ku...
Ja matkan aikana sama toistuu: Gringoilla (valkoihoisilla) on rahaa ja ne pystyy matkustaa.. täällä on niin vaikeaa saada papereita, rahaa... blaa, blaa... Mikä ihmisiä vaivaa?

Lasken tämän kaiken selittelyn pelkojen piikkiin, ihminen pelkää vapautta. Miksi?

Kaikki syyt ja selitykset ovat tekosyitä tai korkeintaan hidasteita.

Itse olen myynyt kämpän, auton ja moottorihyörän, jättänyt hyvän työpaikan ja lähtenyt reissuun. Monet varmasti ajattelivat, mutta vain harvat uskalsivat sanoa, että tuo jätkä on puolihullu =)
No joka tapauksessa varmasti elämäni parhaita päätöksiä.

Matkan aikana olen tutustunut useisiin ihmisiin ympäri Etelä-Amerkkaa, jotka reissaavat(jopa vuosia, jopa ilman papereita), vaikka toiset väittävät sen olevan heille mahdotonta. Mahdotonta hmm.. mahdotonta... Niin, missä ne rajoitteet ja mahdottomuudet luodaaan ja kuka ne meidän päähämme istuttaa?

Kaikki on mahdollista, unelmat on toteuttamista varten. Kun lopettaa pelkäämisen sekä jossittelun ja alkaa elää niinkuin itsestä hyvältä tuntuu, huomaa että mahdollisuuksia on enemmän kuin uskaltaa toivoa.



En tarkoita tällä rohkeudella vain reissuun lähtemistä tai muuta yksittäistä asiaa, tarkoitan sillä koko elämää....

Miksi aina pitää nurista ja kadehtia naapurin mersua. Kulisseja pidetään pystyssä ja eletään kaunista normien mukaista elämää ulospäin vaikka sisällä tuntuu kuinka pahalta ja vastenmieliseltä. Ollaan aitoja ja rehellisiä itsellemme ja sitä myötä myös muulle maailmalle.



Tälläista tuli tässä mielenpäälle..

Kymysyksiä ja vastauksia

Sain eräältä blogin lukijalta muutaman kysymyksen. Tässä kysymykset vastauksineen:

K: Minkälainen budjetti sulla on reissulla?

V: Budjetista on vaikea sanoa, olin varautunut käyttämään enemmän kuin mitä on mennyt. Mut pienelläkin summalla pärjää hyvin jos matkustaa pääosin linja-autossa ja enimmäkseen halvemmissa maissa (esim. bolivia, peru, colombia) ja tietenki oon ollu "töissä" tai vapaaehtois hommissa niinku tuolla Tarapoton paikassa. Mut kaikki riippuu niin paljon siitä mitä haluaa. Mancorassa opettelin tekemään kaulakoruja, rannekoruja, hiuskoruja yms. myin niitä ja elin silleen varmaan pari viikkoa =) Ja jos käyttää couch surfingia niin kulut laskee..

Kulujahan saa nostettua kätevästi matkustamalla paljon lentokoneella, varaamalla liput viime tingassa, olemalla joka paikassa sesonki aikaan, yöpymällä min. kolmen tähden hotelleissa, syömällä turisti ravintoloissa, kulkemalla taksilla joka paikkaan... =)


K: Mitkä rokotteet olet ottanut.

V:Rokotteista mulla on vaan normaalit hepatiitit ja boliviassa piikitin keltakuume rokotteen itseeni, koska jos sitä ei ole voidaan estää pääsy joihinkin maihin. En tiedä paljonko rokote suomessa maksaa mut bolivias se oli ilmainen.

Ja jos malaria lääkkeitä oot aatellu, ni niistä en tiedä mitään. En suostu moisia myrkkyjä syömään =)

K: Osasitko espanjaa kuinka hyvin ennen reissua?

V: Espanjaa osasin ihan muutaman sanan ennen lähtöä. Opiskelin Buenos airesissa yhden viikon ja sitten olen opetellut keskustelemalla ihmisten kanssa, tekemällä oppii. Niin ja onhan mulla Pimsleurin audio kurssit joita on tullu kuunneltua, on hyvä voin suositella : www.pimsleurapproach.com. Nyt pärjään jo kohtuullisesti pelkällä espanjalla, mutta paljon sanastoa puuttuu vielä.

Espanjaa kannattaa ehdottomasti opiskella ennen matkalle lähtöä, sillä Latino-Amerikassa kansalaiset eivät yleisesti puhu Englantia.


Kiitokset kysyjälle!
Ja jos joku asia vaivaa niin kysyä saa ja pitää.
"Kysyvä ei tieltä eksy" kuten äiti on opettanut ;)

Lima, part 2

Perun pääkaupungissa matkustellaan tällä hetkellä. Asustelen couchsurfingin kautta yhdessä perheessä Liettualaisen keverin kanssa.

Koko Lima on ihan sekaisin kun täällä kuulemma valitaan resupenttiä ja muita joutilaita tuonne paikalliselle arkadianmäelle jauhamaan joutavia. Perulaisten on pakko äänestää ja jos ei käy äänestämässä tulee sakkolappu kotiin.. Mielestäni reilua demokratiaa ;)

Hauska havainnoida ihmisiä ja heidän tarpeitaan pienissä kylissä ja miljoonakaupungeissa. Ihmiset ovat samanlaisia kaikkialla, mutta kuitenkin erilaisia. Itseäni harmittaa yleinen ihmisten materialisminen maailmankuva. Rahan ja omaisuuden hankkiminen ja "paremmmin menestyvien" kadehtiminen. Omat tavarani ovat mahtuneet viime aikana pelkkään 50 litran rinkkaan ja mikä vapaus onkaan kun ei tarvitse olla huolissaan kaiken maailman romuista. Onhan romuja joskus mukava omistaa ja osa niistä on jopa tarpeellisia, mutta loputon tavaran hankinta...
Ja sitte eletään sitä sitkun sitte kun elämää. Sitte kun mulla on varaa ostaa se.. sitte kun saan sen homman tehtyä... sitte kun...

Ollaan onnellisia siitä mitä meillä on. Ja parasta tätä hetkeä!
Parasta tätä hetkeä!