Pari fotoa

Saku sammakko.



Mehuvalikoimaa loytyypi.




Ipanema biitsi pilvisena paivana



Rion kirkonkyla

Kiertelya ja kaartelua.

Pari paivaa kierrellyt kaupunkia ja katsellut paikallista elaman menoa. Kaupungista lyotyy monenlaista kolkkaa, kun ottaa kartan kateen ja yrittaa olla loytamatta mihinkaan. Valilla olen loytanyt myos jotain nahtavyyksia, kuten St. Teresan kaupunginosan ja kaiken maailman toreja, seka muuta turhaa. Ostoksia en ole tehnyt ruokaa lukuunottamatta, koska en halua kantaa ylimaaraista tavaraa rinkassani.

Eilen tuli vahan rentoiltua cobacabanan rannalla, iho punoitti illalla hieman, mutta en varsinaisesti palanut. Varovainen saa nakojaan vielakin olla, arska paistaa hieman eri tyliin kun napapiirilla =) Aallokossa hyppiminen ja hilluminen on muuten mukavan vapauttavaa puuhaa, sen jalkeen kun viela jumppaa rantasalilla itsensa vasyksiin niin olo on valmis. Surfaaman en ole viela ehtinyt / halunnut korkeiden hintojen ym. vuoksi. Taidan aloitella surffaus harjoitukset vasta Perun suunnilla, joten sinne on paastava ja akkia...

Rauhallista joulun odotusta kaikille =)

Odottelua.

Riossa viela hetkinen. Tekisi mieli jo jatkaa matkaa, mutta otin lennon Foz do Iguassuun ja joudun odottelemaan torstaihin asti lennon lahtemista. Niin olishan noit alentoja lahtenyt aikasemminkin, mutta saatosyista menen torstain koneella. Toisaalta ei tama Rio olleenkaan paha kaupunki ole taallahan on ihmisen hyva olla. Foz do Iguassusta on tarkoitus pompata Argentiinan puolelle ihmettelemaan putouksia.

Viime paivina on tullut kaveltya melko hulppeita matkoja pitkin kaupunkia mm. erineisissa nahtavyyksissa, seka kansallispuistossa, jossa kavelyreissu venyi vahan turhankin pitkaksi. Puistossa vaeltaessa ilman karttaa alkoi jossain vaiheessa tuntumaan, etta miten taalta viidakosta paasee pois. Ilta alkoi hamartamaan ja suunnasta ei ollut mitaan havaintoa vain yksi polku jota kulkea, eika takasin huvittanut lahtea, koska se tiesi vahintaan neljan tunnin samoilua. Tie loytyi kuitenkin senkin polun paasta, joten viidakko yopymiselta valtyttiin.

"Jatka senkun porskuttaa.."

Matkan varrelta

Metsan siimeksessa.



Joku biitsi Ilha Grandella.




Naita menee..



Salillakin on tullut kaytya.




Nahtavyyksiakin on nahty.



Puuhastelun valisssa virkistava pulahdus tekee teraa.



Seinan teko puuhia...



Hetelmia tarjolla.

Rio ohoi!

Saavuin eilen takaisin tanne Rio De Janeiron isolle kirkolle sateesta huolimatta. Sen verran ehdin jo Ilha Granden rauhallisuuteen tottua, etta autot ja liikenne vaikuttivat aluksi jotenkin oudoilta asioilta.

Puuhastelu Ilha Grandella ja nimenomaan tuollainen fyysinen tekeminen oli erittain rentouttavaa meikalaisen kupolille. Keskityin puuhastelussa maalaamiseen, seka pieniin korjaus ja kunnossapito toihin. Paivat vierahtivat aamusta iltaa aivan huomaamatta, kelaillen kaikenlaisia pienia ja isompia juttuja lapi kupolin uumenissa. Yot saarella olivat rauhallisia, ainoastaan aaltojen kohinaa ja koirien vaimeita haukahduksia silloin talloin. Aamuisin heratys tapahtui lintukuoron voimin: hotellin pihassa ruokittiin lintuja, erityisesti kolibreja pihalla parveili kymmenittain.

Nyt kuitenkin takaisin Riossa, taalla ilmapiiri on melko erilainen.. Tanaan kavin treenailemassa Ipanema-biitsilla, rannalla on todellinen ulkoilmasali; Leuanveto tankoja dippitelineita ja vapaita painoja jotka on tehty metalliputkista ja betonista ym. Kylla kelpaa, huomenna uudestaan =)

Alan pikkuhiljaa hahmottelemaan uutta suuntaa... Paraguai ja Argentiina saattavat olla tulilinjalla, siina valissa voisi pyorahtaa kuuluisalla Igasun vesiputous kompleksilla, taytyy harkiata, ei laiteta tatakaan hommaa kiirella pilalle.

Spekseja.

Naita on vahan kyselty suunnasta ja toisesta:

Missa meet?
-Reissussa, Etela-ameritiikassa

Ootko lomalla?
-En, olen reissussa =) Sanoin iteseni irti, joten en ole lomalla.

Milloin tuut takaisin Suomeen?
-Sitten kun huvittaa. Paluu lippu on toukokuussa 2011, mutta saatan tulla aikaisemminkin tai jattaa tulematta.

Miksi lahdit reissuun?
-Miksi en? Kaikki saa tehda elamallaan mita haluaa, valintojen maailma..

Miten rahat riittaa?
-Asun halvasti, tyoskentelen valilla ja olen myynyt paljon rojua pois rahoittaakseni reissun.

Onko kauniita naisia?
-Riittavasti.

Reissaatko yksin?
-Talla hetkella kylla.

Ootko hullu?
-Sita ei voi itse maaritella, mielipide kysymys ;)


Lisaa kysymyksia voi laittaa kommentteihin.

Puuhastelua 2

Mario esitteli minulle pari paivaa sitten Antonio nimisen miehen. Juttelimme Antonion kanssa niita naita ja han kysyi osaanko puhua ruotsia, vastasin, etta heikonlaisesti. Han kertoi puhuvansa ruotsia koska oli ollut Tukholmassa pankinjohtajana montakymmenta ja yks vuotta. Tarinoituamme pidempaan Antonio tarjosi minulle toita hotellillaan ja ravintolassaan, joka avataan kohtapuoliin.. Vastahan pari paivaa sitten mietiskelin, etta voisihan taalla olla pidempaankin jos olis tekemista, no nyt on =) Eli jatkan matkustelua taalla Ilha Grandella nyt ainakin viikon verran viela, taytyy sitten katsella uutta suuntaa tai sitten ei.

Tallainen kevyt tilannepaivitys tahan valiin..

Puuhastelua.

Minunhan pitaa aina puuhastella jotain pienta, etta pysyy mieli virkeana...
Kun saavuin hostellille taalla Ilha Grandessa, pihassa muurattiin seinaa ulkoilmabaaria varten. Muutaman hetken taalla velttoiltuani porisin hostellin omistajan (super-)Marion kanssa asiasta ja lupasin autella rappaus seka maalaus hommissa. Paivana parina olemme puuhastelleet pihamaalla ja tanaan baari onkin aukeamassa illansuussa. Sillon vietetaan paikalliseen tyyliin kunnon grilli-bileta, joista ei liha lopu syomalla tai viina juomalla.

Pikku puuhastelu paikallisten kanssa tassa reissaamisen lomassa tuo mukavasti uutta ulottuvuutta ja sisaltoa reissuun.
Taytyy pitaa silmat auki, jos taalla olis joku leppoisa kapteenin paikka(tms) auki jossain pikku paatissa, niin voisin menna ajelemaan karille sen. Puuhastellessa taalla kuluisi enemmankin aikaa, mutta aivan jouten olo ei pidemman paalle sovi.

Brasiliassa on nyt jokin yleinen loma tiistaihin asti, en tieda siita sen enempaa. Kun loma alkoi perjantaina, tanne saarelle alkoi virrata ihmisia aivan tolkuttomasti, mutta tannehan mahtuu =)

Rohkeus?

Monet ovat paivitelleet minulle, etta oletpa rohkea kun lahdet tuonne suureen julumaan maailmaan tuollalailla yksin ja jatat kaiken. -Niinpa niin- On kai se rohkeutta, mutta mita me sitten pelkaamme? Uusia asiota? Kuinka selviytya? Mita sitten jos? Yksinaisyytta? Vakivaltaa? Kuolemaa?

Kaikki pelot, jotka liittyvat elamaan ovat kuitenkin vain omissa ajatuksissamme. Pelkaamme tehda virheita, joten emme tee sita tai tata. Ilman virheita emme kuitenkaan voi oppia uusia asioita, joten virheiden tekeminenhan on suorastaan suotavaa. Toisaalta pelkaamme, etta ihmiset nauravat meille... nauruhan on iloinen asia! Kun kay lapi pelkojaan, huomaa kuinka turhia ne lopulta ovat. Jos ihminen on sovussa itsensa kanssa ja luottaa elamaan, pelon aiheita on aika vahan =)

Me ihmiset luomme itsellemme oman vankilan, jossa on turvallista ja asiat tietynlaisessa jarjestyksessa. Se antaa meille suojaa ja turvallisuuden tunnetta maailmassa joka muuttuu jatkuvasti. Meilla on tietty paivarutiini, jota noudatetaan jopa orjallisesti. Rikomme rutiinnin viikonloppuisin ja siitakin tulee tapa... Kaikki asiat varmistetaan viimeista piirtoa myoten ja elamasta saadaan varmaa, turvallisen tuntuista.

Haluamme jatkuvasti tehda parempaa huomista ja unohdamme elaa tassa hetkessa. Elamme huomaamattamme kokoajan huomisessa vaikka elama tapahtuu tassa ja nyt! On olemassa vain ikuinen nyt hetki, ei ole muuta, eilinen on historiaa ja huominen on teoriaa.

Rohkeus on mielestani sita, etta heittaytyy elamaan, elaa tata hetkea ja luottaa sydamensa aaneen seuraten sita, minne se sitten viekin.

Elama on vaarallista, ole rohkea ja nauti siita!!



Tallaisia sadepaivan mietintoja kaukaiselta saarelta..

Paivakirjani.

Kirjoitan tata blogia lahinna omaksi paivakirjakseni, seka ystavilleni, jotka mahdollisesti haluavat joskus tietaa missa matkani kulkee. Jos kiinnostut kirjoitelmistani ja kuvistani, ethan kompastu kirjoitusvirheisiin tai ä ja ö kirjainten puuttumiseen. Paivitan blogia mahdollisuuksieni mukaan(mulla ei ole omaa konetta mukana) ja silloin kun sattuu huvittamaan, eli aidille tiedoksi, etta jos paivityksia ei ilmesty saannollisesti, niin en valttamatta ole vaihtanut hiippakuntaa =)

Kuvia laitan heti kun saan hommattua muistikortinlukijan, mutta talta saarelta en sellaista saa ostettua.

Talla hetkella Latino-ameritiikan kiertueella menossa Ilha Granden saari.

Paratiisisaari.

Tervehdys taalta Ilha Granden saarelta, paratiisin kaltaisesta paikasta. Saarella on muutama luonnopuisto, toinen toistaan upeampia biiteseja, seka mahtavia, iloisia ihmisia. Kolikolla on tietenkin kaantopuolensa, taalta puuttuvat autot, pankit ja stressi =)

Eilisen kavelin pitkin saaren viidakkoa Lopes Mendesin rantaan (avojaloin tietysti), matka tuntui aika pitkalta ja saari on erittain vuoristoinen. Lahtiessani en edes ajatellut ottaa mitaan evaita tai juomista mukaan, koska luulin, etta matkan varrella on kioski tai pari. No mennessa olikin yksi paikka auki josta ostin puolen litran veden... Tullessa sita iloa ei minulle enaa suotu. Yhteen suuntaan matka kesti 2,5 tuntia. Perilla kavelin viela biitsin paasta paahan etsien kioskia, sitten lahdin tyhjin kasin takaisin. Paluumatkalla meinasi jo hieman janottaa jossain vaiheessa. Hikoilinkin varmaan jonkun verran, koska ilma on kuitenkin plussan puolella...

Olen nyt ollut varmaan reilun viikon reissussa, aloitin Rio De Janeirosta, jonne menen takaisin kun kyllastyn taman saaren rauhaan ja kiireettomyyteen. Rio kohtuullisen kokoine kyla, mutta luonto on kuitenkin lahella ja maailman kuulut biitsit tietysti. Toisaalta Brassit on kallis maa oleskella kovin pitkaan, joten kohtapuoliin varmaan irroittaudun kohti halvempia maita.

Riossa ihastuin pieniin mehu baareihin joita on melkein joka toisessa kadun kulmassa. Mehubaareissa puristetaan mehuja tuoreista hedelmista ja pyoraytellaan smoothieta. Tykkaan! Suosikiksi on noussut tietenkin myos kookosvesi!